sarilait

Muistanko ihan höpöjä?

Mahdankohan minä nyt muistaa jotain ihan höpöjä? Luin Irja Laamasen blogia, ja jostakin kumman syystä mieleeni tuli sellainen mielikuva, että Suomessa olisi ollut joskus jokin sääntö ettei kotikaupungissaan saa majailla hotellissa. Tekeekö muistini nyt tepposet, vai onko Sääntö-Suomessa joskus oikeasti ollut tuollainen sääntö?  Jollakin tavoin olisi helppo uskoa, että tuollaisia sääntöjä on ollut, mutta nyt en kyllä luota muistiini. Onko kellään tietoa asiasta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

En ole varma onko ollut sääntöä, mutta tuollaista ilmapiiriä muistan kyllä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Jollakin tavalla itsellenikin on muodostunut tuollainen kuva. Irtolaisuuslaki kumottiin ennen omaa aikaani, mutta minulla on sellainen muistikuva, että se laki kummitteli jollakin tavoin vielä omassa nuoruudessani.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Aloin muistelemaan lisää. Tämä tapahtui vuonna -93 tai -94. Asuin muutaman kuukauden poikakaverillani laittamatta itseäni maistraatin kirjoille, mutta tein postiin osoitteenmuutoksen. Jossakin vaiheessa Suomen viranomaiset lähettivät minulle kirjeen, jossa uhattiin sakoilla ellen hoitele itseäni minnekään virallisesti kirjoille. Häkellyin melko pahasti, koska irtolaisuuslakia ei enää tuolloin ollut.

Minulla on myös sellainen muistikuva, että eräs tuttavani meinasi joutua jollekin työleirille joskus 80-luvun loppupuolella, koska ei ollut kirjoilla missään.

Kyllä se valtiovalta on pitänyt meistä hyvää huolta:o/

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Täytyy selailla joskus aikansa kuluksi Finlexiä
Sieltä muistaakseni löytyy myös poistuneet säädökset

Hieman muuten nihkeäksi menee asioiden hoito jos osoite on poste restante

Kokemusta löytyy nuoruudesta
Osoite oli aikoinaan kovin liikkuva
Asuin nimittäin autossani :D

Silloin kyllä vielä sai esim tilin pankkiin ja vastaavia
Muutama vuosi siitä eteenpäin niin eräs kaveri ei saanut edes sitä
Joiltain osin lait ovat siis löysentyneet ja toisaalta tiukentuneet

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Minä sain ihan oikean uhkauskirjeen viranomaisilta. En kylläkään reagoinut asiaan mitenkään ja muutaman kuuukauden päästä laitoin itseni ihan virallisesti kirjoille. Sakkoja en saanut, mutta se uhkauskirje on jäänyt mieleeni.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Hekotus
On minullekin voinut joku moinen kirje tulla
Tuossa vaiheessa elämääni toteutin vain omaa visiotani anarkiasta
Älä pyydä yhteiskunnalta mitään, älä anna mitään
Elä ja hiploittele, kulje ja katsele
Tänään täällä
Huomenna tuolla
Passikin oli joten jos teki mieli mennä vaikka ulkomaille niin siitä vain
Työtä sen verran että sillä eli
Ilman kuittia ja velvoitteita
Hyvä testi oli ja opetti paljon

Jos oli joku virallisen näköinen lipukka postissa niin lähimpään roskiin vain
Poste restante tuo kuljeskelijan postitoimisto

Vieläköhän moinen postin säilyttäminen on edes mahdollista?

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #7

Heh, elin yhden kesän varsinaisessa nousevan auringon talossa. Kesä oli kivaa aikaa asua talossa, jonka toisesta päästä vedettiin sahalla irti polttopuuta, että päästiin lämmittämään ruokaa talon toisessa päässä. Syksyn tullen alkoi hymy hiipua.

Ensin vuokraisäntämme myi viinanhimoissaan vessanoven. Sitten alkoi hävitä kaikkea muutakin ympäriltä. Pesulla käytiin viereisen kaljabaarin vessassa ja sitä rataa. Tuli aamu, kun ennen töihinlähtöä piti käydä aamupissalla. Talo oli ihan junaradan vieressä. Vessasta oli seinät purettu, joten rikoin pöntöstä jääkalvon ja istahdin pissille käytännössä talon senaikaisella katolla. Siinä minä istuin ja katselin, miten junassa olevat ihmiset tuijottivat katolla pöntöllä istuvaa naista.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #9

Vähän vastaavanlaisia muistoja
Tosin me kutsuimme sitä "juhlataloa" Nousevan humalan taloksi"
Hauskaa oli kunnes hiipui ja elämästä löytyi muutakin
Melko nuorena sinne jo eksyin
Olisinkohan ollut kolmetoista tai jotain

Blogin näköjään joskus aiheesta kirjoittanut
Kuin myös laulun lurittanut :D
http://juhauronen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/1...

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #10

Minusta tuntuu, että osa nykyihmisten masennuksesta ja pahasta olosta liityy siihen, että elämä on nykyisin jo liiankin helppoa.

Muistan lapsuudestani, mitä oli pakkasella juosta kylmään huussiin aamutoimille. Sitä en kaipaa, mutta muuten monelle ihmiselle voisi tehdä hyvää, jos vesi pitäisi kantaa kaivosta, itse tehdä lumityöt ja itsepilkotuilla puilla lämmittää torppa. Kerrostaloelämä passivoittaa ihmiset, ja meille tulee liikaa aikaa miettiä syntejä syviä.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #11

Olen joskus vakavissani pohtinut metsittymistä
Vaikka kaupunkilaispoika olenkin

Nämä betonikuutiot on nähty
Kuin myös huomattu että pärjään siellä metsän keskellä
Itsekin hieman yllättynyt että näin

Odottelen pottia lotosta ja jos osuu
Siirrän syntini syrjään
Menen metsän keskelle elämään paheellisesti ja vapaasti

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #12

Jollakin tavoin sellainen metsäläiselämä on alkanut kiehtoa itseänikin. Tosin ihan yksin en tuollaissa oloissa pärjäisi. Ja se huussi pakkasaamuna, huih. Peppunahkani muistaa vieläkin ne lapsuudenkokemukset:o/

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #14

Ulkohuussi ja talvi
Kokemus on suorastaan pakkasenpuremallinen
Kiirettä siinä pitää

Paremmaksi veti omalla kohdalla vain
Kakkiiko varusmies metsään?
Kyllä jos ei housuunsa halua laskea lastiansa
(Kirjasta kyykyn ominaisuudet, uhka vai mahdollisuus)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #11

Sari, juuri tuollaisia kokemuksia minullakin on lapsuudestani, eikä ihan huonoja. Kyllä sitä pärjää. Nyttenkin maalla ulkovessa. Sitä on oppinut toimimaan melko vikkelästi. Raitista ilmaa saa ja liikuntaakin. Pyykitkin kuivuvat ulkona raikkaiksi.

Pikkusen helpotti, kun olin opiskelijaikäinen ja asuin vanhassa omakotitalossa. Saunalla joka lauantai pyykkien pesu. Minulla oli jo silloin ensimmäinen lapsikin. Puulämmitys ja makuuhuoneen lattianrajassa talvella 10 astetta lämpöä sentään, ei pakkasta. Sellaista ei moni helpolla päässyt nykynuori ehkä kestäisi tai ehkä olisi hyvä kokea, jotta tietäisi mitä elämä on.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #9

Ulkoilmaravintola ja hotelli helpotus samassa tasossa. Nyt kyllä Sari laittoi niin kovaa kokemusta, että alkaa omat saavutukset kalveta - vaikka on autotallissakin yksi opiskelijatalvi asuttu (vuokra kolmelta oli yhteensä nykyrahassa 20e/kk). Öljykamina ja sähköt oli, mutta kiljunteko ei onnistanut. Oli liian kylmä.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #13

ELämä vie välillä mielenkiintoisiin paikkoihin
Hyvä niin
Jos olisi aina ollut tasaista
Mistäs ne tarinat sitten kertoisivat

Oli lämmintä ja oli talossa seinätkin
Ikinä ei mitään tapahtunut mutta turvallista ja hiljaista oli
:D

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #13

On siinä opiskelijalla kolkko kohtalo, jos edes kiljua ei voi laittaa.

Minä muuten olen juonut ihan ehtaa Harmaata Kuolemaa. Helppo resepti, juomaan tulee ainoastaan vettä, hiivaa ja sokeria. Jos joku sotkee mukaan jotakin mummonmehua, kyse ei enää ole aidosta Harmaasta Kuolemasta!

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #16

Minä tein penskana muille tuota harmaata kiljua
Viisi markkaa pullo (mehukatti tonkka)
Sitten join itse komeasti viskiä niillä tienaamillani rahoilla

Lopulta tulivat sitten poliisit
Kilttejä kyllä olivat kun olin vasta 14
Kaadettiin yhdessä pois ne kiljut käymäastioista
Sovittiin että ei näin
En saanut edes sakkoa
Se oli sitä vanhaa maailmaa se

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #16

Ensimmäisiä luomujuomia. Sillä sai myös tyhjennettyä suoliston ja ruokatorven molemmista päistä yhtäaikaa. Terveellistä.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #19

Kuinkahan äkkiä tulisi ykä, yrjö tuo kiva kaveri jos kokeilisi nyt kiljua?
Kun esim väkevien juomasekoitusten hyllyn ohitse käveleminen alkossa aiheuttaa erittäin vahvan hyi-helvettiläine-reaktion

Ihan äkkiseltään ei tee mieli joitain nuoruuden juhlajuomia
Huh!

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #20

Tämä muistelmani liittyy tuohon taloon, jonka jo aiemmin mainitsin, ja vuokraisäntäämme, joka viinanhimoissaan myi talon ainoan vessan oven...

Vuokraisännällä oli pontikkapannu. Valitettavasti kyseinen vekotin ei ollut suorastaan laadukas. Ex-avokki kuitenkin päätti lähteä assitentiksi tuohon tärkeään kemialliseen kokeeseen. Allekirjoittanut kokemattomana tyttönä erehtyi maistamaan moista kemiallista tuotetta.

Tuote todella maistui kemialliselta. En mitenkään juomalla juonut sitä, kunhan otin kaksi hörpsyä avokkini kupista. Tuon jälkeen alkoi nousta kamala maku suuhun. Kaksi päivää röyhtäilin kamalaa katkua. Ei auttanut hampaidenpesu, purukumi saati pastillit. Maku nousi aina uudelleen suoraan mahasta asti.

Tuon jälkeen olen päättänyt pysyä valtion monopolin tuotteissa.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #21

Hyvä pontikka on aina ollut harvinaista
Sitten kylläkin kun se on hyvää niin aaaachhh

Kerran vaihdoin suuren suuren mölytoosani useaan pulloon loistavaa pontikkaa
Se heinäkuu sitten vilahtelinkin vain osittaisina muistoina

Oli sellainen useamman tuhannen ghettoblasteri, naapureiden mieliharmi oikein
Veikkaan kylläkin että minusta lähti pontikan vaikutuksen alaisena yhtä kova ääni

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #22

Minä oikeasti tahtoisin maistaa hyvää pontikkaa, niin paljon sitä kehutaan.

Toisaalta minulla on kuitenkin erittäin ikäviä kokemuksia pirtusta, joten ehkä oli paras jatkossakin vain pysyä miedoissa.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #23

Pirtun pentele menee vielä vahvemmin kategoriaan: Et tiedä mitä saat
Aikani join kunnes tulin kipeäksi siitä

Alkosta ostetuissa tai virallisesti ulkomailta tilatuissa tiedät mitä juot
Niin kova jano ei ole että haluaisin enää testata nouseeko nuppi aamulla
Mielummin juon vaikka maitoa

Pontikan kohdalla haluan tietää tekijän
Valitettavasti tietämäni ovat jo vaihtaneet hiippakuntaa
Enkä äkkiä lähde testaamaan makutestillä enää

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #24

Pari kertaa pirtua nauttineena voin sanoa, että mieluummin maksan enemmän, ja ostan Alkon hyväksymiä juomia. Mieluummin niitä miedompia. Pirtukänni ei oikeasti ole millään tavoin mukava kokemus. Varsinkaan jos luulee juovansa huomattavasti miedompaa vodkaa...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #23

En tiedä valmistetaanko Kiteen kirkasta enää. Oli vihrreässä puollossa aikanaan.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #30

Isäukolla oli pullo ollut aikoinaan
Jäänyt joltain matkalta

Säästelin sitä kun oli aitoa asiaa
Vaikka sisältö olikin tyhjennetty kokonaan
Hieno pullo joten pidin hyllyssä
Ties mistä Keihäsmatkoilta se oli

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #32

Pulloa minäkin säästelin, kun sisus oli ensin nautittu. Mies taisi saada lahjaksi Pohjois-Karjalan työreissulta Karjalaisessa käydessään.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #34

Pontikkaperinnettä on aika-ajoin Kiteellä herätelty sekä museo, - että kauppamielessä. Taitaa nytkin saada Alkosta niitä pienehköjä pulloja. Hyvää lääkettä. Pienimuotoista kokeilua tuli 70-luvun alussa harrastettua. Kun vaan muistaa alku-ja loppupään lirut heittää pois ja malttaa kirkastaa toisenkin kerran; priimaa tulee vaikka tavallista tarkoittaa. Pitää olla ryhtiä ottaa maistiaisia keiton kuluessa. Minusta työn touhussa taitaa olla jossain tallessa kaitafilmikin. Jokohan rikos on vanhentuntunut.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #16

Niin huvittavaa kuin se onkin, tuollaisen kiljun valmistaminen on tietääkseni yhä Suomessa kiellettyä. Tämän vahvistaa ainakin Wikipedian Kilju-artikkeli: "Kiljun valmistaminen on Suomessa laitonta, ellei siihen käymisvaiheessa lisätä riittävästi marjoja, hedelmiä tai viljatuotteita, mikä lakiteknisesti tekee tuotteesta viiniä tai olutta."

En tiedä onko tästä ketään rangaistu millään tavoin. Onhan tuo kuitenkin aika uskomaton jäänne joltain ajalta, vähän kuin tuo ettei hotellissakaan saa asua kotipaikkakunnallaan. Entä jos on kirjoilla eri kunnassa missä varsinaisesti asuu. Eikö silloin saa kummassakaan yöpyöä hotellissa tai saako jommassa kummassa? Tämäntyyppiset kiellot ja säädökset asettavat suomalaisen demokratian aika naurettavaan valoon. Ainakin sääntöjen, pykälien ja lakien osalta suomalaiset ovat yhä karjaa jota on (muka) kaitsettava tällaisillakin asetuksilla.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #40

Joskus vuosia sitten lehdissä nousi iso äläkkä eräästä kiljusta. Poliisi ja valmistaja väänsivät kättä siitä, onko juoma viiniä vai kiljua. Asiaa alettiin selvittää laboratoriotestein. Aine paljastui kiljuksi.

Tekijä sai pienet sakot, mutta labratestit maksoivatkin sitten maltaita. Asian selvittäminen tuli täysin kohtuuttomaksi rikoksen laatuun nähden.

Minulla on sellainen kuva, että kilju on kielletty siksi, että sitä usein käytetään pontikan raaka-aineena. Tuskin poliisi enää nykyaikana käyttäisi rajallisia resurssejaan jonkun kiljun tutkimiseen.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #41

Käymistuotteen alkoholista vain korkeintaan puolet saa tulla lisätystä sokerista.

Kaupasta saa nykyään ihan samanmakuista kiljua, kuin nuorena tein. Lonkeroksi sitä sanotaan. 1 greippi ja 2 sitruunaa 10 litraan vettä ja 1 kg sokeria.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Olen pannut merkille, että taiteilijat ovat kuuluneet sellaiseen ryhmään joka on saanut kortteerata missä haluaa. Sekä täällä (Joensuun lähellä) että Helsingissä asuneena huomioin, että monet aivan tututkin taiteilijat (mm. muusikot ja kirjailijat) ottivat hotellihuoneen vaikka kotiin oli matkaa vajaa kilometri.

PS. Yritän saada ensimmäisen kirjani valmiiksi, että pääsisin nauttimaan tuosta taiteilijan vapaudesta.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Juu tai sitten on maattu daideellisesti lattialla
Ihan en oikeaksi taiteilijaksi päässyt
Elämäntaiteilijaksi ja taivaanrannanmaalariksi vain

Kyllä siinäkin on saanut kortteerata monessa paikassa
Samoin ihan rakennusmiehenä kuin myös rekkakuskina

T Piepponen

Enpä ole kuullut moisesta kiellosta.

Ponu ja pirtu tulee laimentaa taiteen sääntöjen mukaisesti ja riittävän ajoissa.

Metsässä on "suht" hyvä elää. Ja sinne sitten kadota kun ei enää koe halua olla.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Minä ihan oikeasti tahtoisin välillä vetäytyä metsään, mutta minä vihaan jäisen huusinreunan tuntua pakkasella. Voi sen aamunsa paremminkin alkaa. Polttopuita kyllä voisin hakata ja tehdä lumityöt, kunhan ei tarvitsisi pakkasaamuna mennä jääkylmään huusiin. Päivällä, eli kunnolla herättyäni sekin kävisi. Mutta ei aamulla!

T Piepponen

Miulla täällä metässä on ihan sisävessa ja sisälämpö muunneltavissa välillä 0-30 astetta celsiusta. Polttopuiden tekeminen ainakin on ollut nautinnollista aiempina vuosina. Ulkohuussin purin ja tein siitä jotain mitä en enää muista - tais suurin osa palaa tuossa metsän reunassa notskina.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ulkohuussiin saa istuimen, joka ei tunnu jäiseltä. Kannatan senllaisen hankkimista, jos ulkohuusin omistaa.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #31

Rytoksia (styroksia) se taitaa olla
Appiukon mökillä moinen alusta huussinaukossa on

Berberi pysyy lämpimänä mutta mutta muutoin tahtoo tulla vilu
Nim merk: Kerran myöhäis-syksyllä maha sekaisin mökillä meni

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Laita kuivakäymälä sisätiloihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minun nuoruudessani opiskelijan oikeus muttaa kirjoille asuinpaikkakunnalle oli rajoitettu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hotelleilla oli moinen rajoitus. Ne eivät huolineet asiakkaiksi samalla paikkakunnalla asuvia, jos respassa kirjoitti sisäänkirjoittautumislomakkeeseen osoitteksi saman kaupungin. Kerran 80-luvulla sain selittää asiaa, kun yövyin Vantaalla pelkästään siksi, että aamulla piti aikaisn lähteä lennolle. Tosin en tiedä oliko silloin mitään asetusta olemassa vai oliko kyse hotellien omasta politiikasta tai ehkä jonkinlainen atavistinen jäänne aiemmasta lainsäädännöstä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

No en minä sitten ihan höpöjä muistanut.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset